Vaihtuvat näyttelyt

ARKKITEHTUURI POHJOIS-KARJALASSA  14.2.–28.4.

Monelle voi olla yllätyskin, että Pohjois-Karjalassa on Suomen huippuarkkitehtien töitä C. L. Engelistä Lars Sonckiin, Alvar Aallosta Viljo Revelliin ja viimeksi arkkitehtuurin Finlandia-palkittuihin Anssi Lassilaan ja Antti-Matti Siikalaan.

Pohjois-Karjalan arkkitehtuurihelmiin mahtuvat Alvar Aallon vesivoimaloiden lisäksi Reima ja Raili Pietilän Lieksan kirkko ja Yrjö Lindegrenin käsialaa oleva entinen Pielisjärven kunnansairaala Lieksassa. Tänä päivänä tässä varhaisen suomalaisen funktionalismin taidonnäytteessä toimii Pielisen Karjalan musiikkiopisto. Eliel Saarisen kaupungintalo ei jää Joensuussa kävijöiltä huomaamatta, mutta Liperissä sijaitseva Viljo Revellin helmi, Sotainvalidien Veljesliiton ammattioppilaitos on saattanut monelta jäädä sivuun.

Pohjois-Karjalan kiinnostavin arkkitehtuuri ei ole jäänyt vain menneisyyteen. 2000-luvulla maakunnassa on herätty toteuttamaan uutta puuarkkitehtuuria, yhtenä esimerkkinä Antti-Matti Siikalan Joensuun Metla-talo.

Maakunnan kiinnostavasta arkkitehtuurista kertoo myös kohteiden määrä – näyttelyssä esitellään yli 170 rakennusta. Tätä näyttelykokonaisuutta täydentävät katsaus toteutumattomiin rakennushankkeisiin sekä kesällä 2018 lintuperspektiivistä kuvattu videoteos maakunnan kiinnostavimmista arkkitehtonisista kohteista.  Videon on kuvannut ja editoinut Maija Hakala.

Näyttely on syntynyt sanomalehti Karjalaisessa vuosina 2017–2018 ilmestyneen Rakennuksia-juttusarjan pohjalta. Juttusarjan ideoivat ja kirjoittivat muotoilija Samu Aarnio, kulttuuritoimittaja Suonna Kononen ja ELY-keskuksen maankäyttöasiantuntija Pekka Piiparinen. Samu Aarnio on kantanut päävastuun valokuvituksesta ja näyttelyversion toteutuksesta.

Finno-Ugric & Samoyed peoples 22.2.–28.4.

Pohjois-Karjalan museo on järjestänyt näyttelyn Carelicumin aulagalleriaan, johon on vapaa pääsy talon aukioloaikoina. Näyttelyn aloitusajaksi valittiin Viron itsenäisyyspäivän (24.2.) viikonloppu. Näin museo voi omalta osaltaan kertoa millaista työtä 101 -vuotiaassa etelä-naapurissamme tehdään suomensukuisten kansojen kulttuurihistorian tallentamiseksi.

Englanninkielinen näyttely esittelee suomalais-ugrilaisia- ja samojedikansoja, kansoja, joita yhdistää kielisukulaisuus. Näyttely koostuu kahdesta suurtulosteesta, joissa esitellään kaikki kielisukulaiskansat. Näyttelyn runsaasta kuvituksesta suurin osa on peräsin Viron kansallismuseon valokuvakokoelmista, mutta joukossa on myös vanhempaa kuvamateriaalia Suomesta, Venäjältä, Unkarista ja muutamasta muusta maasta. Osa suomalais-ugrilaisten nykyelämää tallentavista kuvista ovat virolaisten nykytutkijoiden yksityiskokoelmista. Tunnelmalliset kuvat esittävät suomensukuisia ihmisiä arkipäivän askareissa. Esillepano sisältää myös kartan suomalais-ugrilaisten ja samojedien asuinalueista sekä tämän hetkisestä väestömääristä.

Näyttelyllä halutaan kertoa, että näiden suomensukuisten alkuperäiskansojen kansankulttuurilla on paikkansa nykymaailmassa. Tämä on maailman kulttuurista monimuotoisuutta, josta suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen kulttuuriperinnön vaaliminen on ollut Viron kansallismuseon yhtenä tehtävänä jo sen perustamisesta lähtien.

Näyttelyn ovat laatineet Svetlana Karm, Indrek Jääts ja Laur Vallikivi ja sen on suunnitellut Jane Liiv. Se on ollut aiemmin esillä Helsingissä, Kotkassa, Kajaanissa, Sotkamossa, Kuhmossa, Mikkelissä ja Jyväskylässä.