Asukkaat saapuvat

Tohmajärveltä ei toistaiseksi tunneta lainkaan mesoliittista asutusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ihmisiä olisi liikkunut alueella jo tuolloin. Maan kohotessa Suur-Saimaan vesistön vedenpinnat nousivat ja peittivät alleen aiemmat rannat. Merkit mahdollisesta mesoliittisesta asutuksesta jäivät veden ja tulvahiekan alle.

Saimaa puhkaisi uuden lasku-uoman järvialtaan eteläosissa noin 4500 eKr. Vedenpinnat alkoivat laskea. Kuitenkin vasta Vuoksen puhkeaminen noin 3900 eKr. aiheutti sen, että vedenpinta laski myös Tohmajärvellä. Tämän seurauksena vanhat pyyntiasuinpaikat eivät enää jääneet tulvakerrosten alle.

Laatokan suunnalta saapuneet pyyntiyhteisöt löysivät mesoliittisella kivikaudella mieluisan asuinseudun Sääperin järven tuntumasta Värtsilästä. Järviallas oli tuolloin huomattavasti nykyistä isompi ja muodosti Jänisjärven koillisimman haaran. Ilmeisesti mesoliittinen asutus levisi täältä jonkin verran kohti pohjoista Jänisjokea pitkin. Tohmajärven sisäosista näin vanhaa asutusta ei kuitenkaan ole tavattu. Vaikka Sääperin alueen asukkaat varmaan metsästysretkillään kulkivat Tohmajärvenkin alueella, ei näiden retkien merkkejä ole löytynyt maastosta.