Värtsilän esihistoriaa

Navigaatiovalikko

Ensimmäiset asukkaat Värtsilässä

Ensimmäiset asukkaat


Varhaisin asutus näyttää saapuneen Värtsilään kaakosta, Laatokan pohjoispuolelta, pitkin Jänisjoen vesistöä. Kirkkolahdessa, entisen Ruskealan alueella on asuinpaikka, joka on radiohiilimenetelmällä ajoitettu mesoliittiseksi eli vuoden 8500 eKr. tienoille. Ilmeisesti Jänisjärvi oli mesoliittisella kivikaudella nykyistä huomattavasti suurempi ja jatkui yhtenäisenä järvenä aina Sääperille saakka. Nykyisen Sääperin tuntumaan alkoi syntyä mesoliittista asutusta viimeistään vuoden 7000 eKr. jälkeen.

 

Jouni Erolan metsäkuva

Värtsilä 14, Notkola. Tuura KM 34618:1. 2004.

Värtsilän Notkolasta löytynyt tuura. Tuuran toinen kärki on tasainen ja toinen pyöreä. Esine on harmaa ja sijoitettu ruudutetulle paperille. Kuvan on ottanut Oili Forsberg vuonna 2004.

Ensimmäiset asukkaat Värtsilässä osa 2

Sääperin mesoliittisilta asuinpaikoilta on löytynyt pääasiassa kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, mutta Räykynvaarasta on myös kaunis punainen piisäle, mikä viittaa asukkaiden yhteyksiin itää kohden, Valdain piialueiden tuntumaan. Notkolan asuinpaikalta on löytynyt ainakin osittain mesoliittiseksi ajoittuvan esinetyypin, tuuran, katkelma. Samalainen kivinen työkalu on lisäksi löytynyt järven etelärannalta, Tuovilan rantapellolta. Näiden suurten ja raskaiden kivityökalujen käyttötarkoitus on hämärän peitossa, toisinaan niillä on arveltu hakatun jäähän avantoja.


Mesoliittisen kivikauden aikana asutusta oli runsaasti koko silloisen Jänisjärven koillisnurkassa. Venäjän puolelta, vajaan kymmenen kilometrin päässä nyky-Sääperiltä, tunnetaan kymmenkunta mesoliittista asuinpaikkaa.