Lieksan esihistoriaa

Navigaatiovalikko

Lieksa - Jääkausi päättyy

Lieksa - Jääkausi päättyy


Jääkauden lopulla yli 12000 vuotta sitten nykyisen Itämeren altaassa lainehti Baltian jääjärvi. Jään reuna vetäytyi edelleen kohti luodetta, ja Pielisen allas kuroutui laajaksi jääjärveksi. Epätasaisen maankohoamisen seurauksena vedenpinta kohosi altaan kaakkoispäässä. Lopulta vesimassat puhkaisivat lasku-uoman Uimaharjulla noin 8000 eKr. Syntyi Pielisjoki.

Muilla Lieksan alueen järvillä ei liene tapahtunut suuria vedenpinnan muutoksia jääkauden päättymisen jälkeen. Pielisen altaassa suurimmat muutokset Pielisjoen synnyn jälkeen johtuvat maan kohoamisesta ja kallistumisesta. Järven rantaviiva on aikojen kuluessa vetäytynyt pohjoisessa lähes 40 km Maanselältä Nurmekseen. Vedenpinta on Nurmeksen korkeudella alentunut 40 – 50 m.

Lieksasta tunnetaan lähes 170 esihistoriallista asuinpaikkaa. Asuinpaikkoja on toisaalta Pielisen nykyisillä ja muinaisilla rannoilla, toisaalta Lieksanjoen reitin varrella. Eri-ikäisten asuinpaikkojen lisäksi Pielisen Mahonselällä olevilla Pienellä ja Isolla Mahosaarella on kiviröykkiöitä, joita on arveltu varhaismetallikautisiksi hautaraunioiksi. Irtolöytöinä eri aikoina talteen saatuja esineitä on kymmeniä.

Muinaisjäännöslöydöt Lieksan alueella

Lieksan alueen kiinteät muinaisjäännökset. Kartassa Lieksan kunnan rajat on piirretty punaisella, muut kunnat näkyvät mustin rajoin. Oranssit pallot kertovat löydöspaikoista. Vesistöt on merkitty sinisellä.

Testaa tietosi Lieksan esihistoriasta

Testaa tietosi Lieksan esihistoriasta