Elämisen edellytykset syntyvät Polvijärvellä

Kun ilmasto lämpeni, mannerjää alkoi vetäytyä Pohjois-Karjalasta yli 12000 vuotta sitten. Jään sulava reuna saavutti Höytiäisen pohjoispään noin 8700 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Maankohoamisen seurauksena Höytiäinen kuroutui itsenäiseksi järveksi noin 8500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Pian tämän jälkeen muinaisen Suur-Saimaan vesistö kuroutui Itämerestä itsenäiseksi järveksi. Vapauduttuaan jään painon alta maa kohosi ja kallistui samalla kohti kaakkoa. Vesi nousi ja rannat tulvivat. Suur-Saimaan vedenpinta kohosi vuosituhansien ajan ja huuhtoi pois merkit varhaisimmasta asutuksesta rannoilla.

Polvijärveltä tunnetaan lähes 30 esihistoriallista kohdetta. Suurin osa niistä on kivikautisia ja varhaismetallikautisia asuinpaikkoja. Polvijärveltä tunnetaan myös useita historiallisen ajan kohteita. Ensimmäiset kaivaukset tehtiin Solan Suovaarassa 1959. 1990-luvulla on kaivettu muun muassa Kylänlammella, Rukoushuoneen maastossa sekä Kiskonjoen varrella Multavierussa.