Hummovaaran kuppikivet

Kesälahden kuuluisin muinaisjäännös lienee Hummovaaran Kainulan mailla sijaitseva Pirunpöytä, jota kutsutaan kuppikiveksi. Se on yläpinnaltaan tasainen maakivi, jonka pinnalla on 78 matalaa, pyöreää kuoppaa. Muutaman kuopan välille on lisäksi kaiverrettu juoksutusura. Kuopat ovat halkaisijaltaan 3 – 8 cm. Kuppikiven kerrotaan saaneen nimensä siitä, että ”piru keskiyöllä tanssi kivellä ja sen kaviot painoivat kiveen kuopat”. Kiven ympäristö on nykyään synkkää kuusikkoa, mutta paikalla on aiemmin ollut viljelyksiä. Kainulan talon pihapiirissä on sijainnut myös kaksi muuta uhrikiveä. Molemmat kohteet ovat nykyään hävinneet näkyvistä, ensimmäinen pihanurmen alle, jälkimmäinen mahdollisesti pellonraivauskivien alle.

Kainulan kuppikivet todettiin muinaisjäännöksiksi jo 1930-luvulla. Pirunpöydästä vajaa kilometri pohjoiseen sijaitseva Väntkän kuppikivi kuitenkin löytyi vasta 1990-luvun lopulla. Tämä kivi on myös päällykseltään tasainen, ja sen pintaan on koverrettu ainakin kahdeksan kuppia.

Länsi-Suomessa kuppikivet ajoitetaan rautakautisiksi. Pohjois-Karjalan kuppikivet voivat olla peräisin myöhemmiltäkin ajoilta.