Irtolöytöjä kivikaudelta

Ainakin satunnaisesta ihmisen liikkumisesta Kiihtelysvaarassa kertoo Palon kylältä löytynyt eteläkarjalainen tasataltta. Tällaisia talttoja ryhdyttiin valmistamaan jo mesoliittisella kivikaudella, mutta yleisimmillään esineet olivat tyypillisen kampakeramiikan aikaan. Eteläkarjalaiset tasataltat olivat yleisiä koko eteläisessä Suomessa, mutta erityisesti Karjalan Kannaksella. Vaikka Palon talttaa ei tarkemmin voikaan ajoittaa eikä sen täsmällistä löytöpaikkaa tiedetä, kertoo esine osaltaan ihmisten jatkuvasta liikkumisesta alueella.

Heinävaaran Kastelammelta on löytynyt upea pohjalainen taltta, jossa on sekä kouru- että tasaterä. Esinetyyppi ajoittuu pääosin neoliittiseksi. Esine löytyi 1930-luvulla pellon ojituksen yhteydessä, jolloin paikalla havaittiin myös vahva maansisäinen hiilikerros. Lammen pintaa on laskettu 1800-luvulla järven laskuhankkeessa, jollaisilla pyrittiin lisäämään rantaniittyjen määrää. Onkin mahdollista, että esineen löytöpaikka on aikoinaan sijainnut veden äärellä. Saattaa olla, että paikalla on ollut kiinteämpääkin asutusta taltan valmistamisen ja käytön aikaan.