Kivikauden asutusta
Ilomantsin esihistoriaa
Ilomantsin esihistoriaa
Kivikauden asutusta Ilomantsissa
Kivikauden asutusta
Jääkauden päättymisen jälkeen ilmasto lämpeni asteittain ja kasvillisuus ja eläimet levisivät. Muutamassa tuhannessa vuodessa mänty- ja koivuvaltaiset metsät peittivät jään alta paljastuneen maan. Metsien myötä yleistyivät kirveet, mikä näkyy selvästi myös löytöaineistoissa. Ilomantsista tunnetaan runsaasti irtolöytöinä alkeellisia kirveitä ja ilomantsintyypin kirveitä. Ne ovat saaneet nimensä siitä, että niiden tihein esiintymisalue sijaitsee juuri Ilomantsin tuntumassa. Mesoliittisia lienevät myös muutamat pohjalaistyyppiset tuurat, joita kunnasta on löytynyt. Erilaiset kirvestyypit kuvastavat asukkaiden yhteyksiä niin Äänisen suuntaan kuin Pohjois-Suomeenkin.
Ilomantsi Kuikanniemi Välisuolta löytyneet alkeellinen kirves ja taltta
Vaaitusta Ilomantsi Karpankankaalla vuonna 1987
Ilomantsi Kuikanniemi Välisuolta löytyneet alkeellinen kirves ja taltta. Kuva: Museovirasto.
Kivikauden asutusta Ilomantsissa osa 2
Neoliittisen kivikauden mukanaan tuoma uutuus Suomessa oli saviastioiden valmistus ja käyttö. Pohjois-Karjalan neoliittisista keramiikkalöydöistä valtaosa on tehty muinaisen Suur-Saimaan vaikutuspiiristä. Siellä yleistyi samoihin aikoihin kivikautinen kyläasutus. Kylät näkyvät nykyisin matalina painanneriveinä hiekkakankailla. Painanteet ovat jälkiä hirsirakenteisista, osittain maahan kaivetuista taloista.
Ilomantsin seudulle saviastioiden valmistus ja talonrakennusperinne eivät juurikaan levinneet. Kunnan yli sadasta kivikautisesta asuinpaikasta vain kymmenkunta on sellaisia, joilta on löytynyt neoliittista keramiikkaa. Puolenkymmeneltä kohteelta tunnetaan mahdollisia talon jäänteitä, mutta osa näistäkin ajoittuu neoliittista kautta nuoremmiksi. Neoliittisia kiviesineitä on kuitenkin löytynyt niin asuinpaikoilta kuin irtolöytöinäkin.
Ilomantsin neoliittinen asutusmuoto poikkesi Suur-Saimaan alueen kyläasutuksesta. Saviastioita ei valmistettu eikä kiinteitä taloja rakennettu. Sama ilmiö näkyy muuallakin Pohjois-Karjalan itä- ja pohjoisosissa. Syytä tähän ei ole juurikaan tutkittu. On mahdollista, että pyyntistrategiat poikkesivat Saimaan alueen elannonhankinnasta, joka perustui pitkälti kalastukseen. Pohjois-Karjalassa ehkä vietettiin liikkuvampaa elämää ja metsästettiin suurriistaa. Tämä sopi huonosti yhteen paikallaan pysyvän asutuksen ja hankalasti liikuteltavien, raskaiden saviastioiden kanssa.