Kohti historiallisia aikoja
Nurmeksen esihistoriaa
Nurmeksen esihistoriaa
Kohti historiallisia aikoja
Kohti historiallisia aikoja
Pohjois-Karjalasta tunnetaan rautakautisia asuinpaikkoja huomattavasti vähemmän kuin kivi- ja varhaismetallikautisia. Osittain tämä voi johtua siitä, että rautakautinen, maata viljelevä asutus jäi nykyasutuksen alle. Kivestä valmistut työkalut jäivät hiljalleen pois käytöstä, ja saviastioita valmistettiin aiempaa vähemmän. Todennäköisesti metallit korvasivat entisiä raaka-aineita. Esineen rikkoutuessa metalli voitiin sulattaa ja valaa uudelleen.
Varhaisimmat merkit viljelystä Pohjois-Karjalassa ovat parin tuhannen vuoden takaa. Viljely yleistyi maakunnassa vasta keskiajalla. Todennäköisesti pienimuotoinen maanviljely eli rinnan pyyntielinkeinojen kanssa rautakaudella. Nurmeksesta ei varmuudella toistaiseksi tunneta esihistoriallista viljelyä. Kuitenkin soikea tuluskivi, joka löytyi Ylikylän Roukkajan Viitaniemen asuinpaikan läheltä, voi liittyä varhaiseen viljelyyn. Esine ajoittuu 400 – 500-luvulle. Tuluskivien käyttö näyttäisi liittyvän maanviljelyyn, sillä useimmiten esineitä on löytynyt juuri rautakautisen viljelyn yhteydestä.
Ketjunkantaja
Ketjunkantaja lightbox
Kohti historiallisia aikoja osa 2
Muutoksen tuulet puhaltelivat rautakauden lopulla aivan naapurissa. 700-luvulta lähtien alkoivat viikingit laajentaa kauppapyrkimyksiään Laatokan suuntaan, jonne kasvanut kaupankäynti synnytti uusia keskuksia. Olhavanjoen alajuoksulle syntyi 750-luvulla Ladoga eli viikinkien Aldeigjuborg. Toinen tärkeä keskus, Rurikin linna, muodostui 800-luvulla nykyisen Novgorodin tienoille.
Vaikka Pohjois-Karjala olikin hieman syrjässä Laatokalta katsoen, näkyi vilkastunut kaupankäynti ja taloudellinen toimeliaisuus myös täällä. Kuokkastenkoskelta on jo 1800-luvulla löytynyt kaksi karjalaista partakirvestä, jotka ajoittuvat ristiretkiajalle, esihistoriallisen ajan loppuun. Myös Ylikylästä löytynyttä soikeaa tuluskiveä voidaan pitää rautakautisena, mutta esineen tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa. Tuorein lisä Nurmeksen rautakautiseen esineistöön on Ikolan museon pellosta 2018 löytynyt spiraalikoristeinen ketjunkantaja. Esineen ajoitus sijoittuu vuosien 1000-1100 jKr. paikkeille, mutta valitettavasti sen tarkkaa löytöyhteyttä ei ole saatu selville.