Kohti historiallisia aikoja
Polvijärven esihistoriaa
Polvijärven esihistoriaa
Kohti historiallista aikaa
Kohti historiallista aikaa
Pohjois-Karjalasta tunnetaan rautakautisia asuinpaikkoja huomattavasti vähemmän kuin kivi- ja varhaismetallikautisia. Osittain tämä voi johtua siitä, että rautakautinen, maata viljelevä asutus on jäänyt nykyasutuksen alle. Kivestä valmistut työkalut jäivät hiljalleen pois käytöstä, ja saviastioita valmistettiin aiempaa vähemmän. Todennäköisesti metallit korvasivat entisiä raaka-aineita. Esineen rikkoutuessa metalli voitiin sulattaa ja valaa uudelleen.
Polvijärven Sotkuman historiallisen ajan asuinpaikka
Polvijärven Sotkuman historiallisen ajan asuinpaikka 2
Kohti historiallisia aikoja osa 2
Polvijärveltä tunnetaan yksi varmasti rautakaudelle ajoittuva esinelöytö. Se on Nisäjärveltä löytynyt soikea tuluskivi, joka ajoittuu 400–500-luvulle. Tuluskivien käyttö näyttäisi liittyvän maanviljelyyn, sillä useimmiten esineitä on löytynyt rautakautisen viljelyn yhteydestä.
Varhaisimmat merkit viljelystä Pohjois-Karjalassa ovat parin tuhannen vuoden takaa. Viljely yleistyi maakunnassa vasta keskiajalla. Todennäköisesti pienimuotoinen maanviljely eli rinnan pyyntielinkeinojen kanssa rautakaudella.
Polvijärven asutus jatkui todennäköisesti keskeytyksettä rautakaudelta keskiajalle. Sotkuman kylä lienee peräisin ainakin 1400-luvulta. Sotkuman Iljalasta on myös huomattava rahalöytö. Tilan perunapellosta on löytynyt 46 kolikkoa, joista vanhin ajoittuu vuoteen 1664. Kesän 1998 koekaivauksissa löytyi 39 hopeakolikkoa, jotka ajoittuvat vuosien 1670 ja 1762 väliselle ajalle. Myös Lamminniemen asuinpaikalta on löydetty 1600-luvun loppupuolelta oleva raha.