Kuppikivet

Pohjois-Karjalasta kuppikiviä ja -kallioita tunnetaan tällä hetkellä kahdeksan, joista vain neljää Kesälahdella sijaitsevaa voidaan pitää varmoina. Neljän Tuupovaaralla ja Ilomantsissa sijaitsevan kuppikiven kohdalla on hieman epävarmaa, ovatko ne ihmisen vai luonnon tekemiä. Pohjois-Karjalaan rajoittuvassa Itä-Savossa kuppikiviä ja -kallioita tunnetaan lähes sata, pääosin Kerimäen ja Savonlinnan seuduilta. Kaikkiaan Suomesta tunnetaan useita satoja kuppikiviä ja
-kallioita. Länsi-Suomessa kuppikivet esiintyvät lähes aina paikoilla, joilta tunnetaan rautakautiseen asutukseen liittyviä jälkiä. Tällä perusteella ne on ajoitettu rautakautisiksi. Savossa ja Pohjois-Karjalassa kuppikivien tienoilta ei kuitenkaan tunneta rautakautisia muinaisjäännöksiä. Todennäköisesti ne Itä-Suomessa ovatkin peräisin historialliselta ajalta, 1300–1600-luvuilta.

Kuppikiviä kutsutaan myös uhrikiviksi, sillä joihinkin niistä liittyy tietoja uhraamisesta. Kuppeihin on voitu uhrata uutisviljaa tai -maitoa uuden sadon tai kotieläinten hedelmällisyyden varmistamiseksi. Toisaalta kuppeihin kertyneellä sadevedellä on uskottu olleen parantavia vaikutuksia.