Metallien aikaa

Pian vuoden 2000 eKr. jälkeen itäsuomalaisessa arkeologisessa aineistossa näkyy selviä muutoksia. Aiemmin laajasti käytössä olleet kivikauden kylät hävisivät. Pyynnistä elävä väki palasi ilmeisesti takaisin liikkuvampaan elämäntapaan. Samoihin aikoihin alkoi itäiseen Suomeen levitä tietämystä metallien käsittelystä. Ensimmäiset valetut metalliesineet olivat pronssia, kuparin ja tinan seosta. Myöhemmin, hieman ennen ajanlaskun alkua, opittiin sulattamaan rautaa järvi- ja suomalmista. Metalliesineet olivat kuitenkin hyvin harvinaisia Pohjois-Karjalassa.

Varhaisella metallikaudella opittiin myös uusi tapa valmistaa saviastioita muotin avulla. Savi taputeltiin kankaalla vuorattuun muottiin kuivumaan, minkä vuoksi astioiden pinnassa toisinaan näkyy jälkiä kangaspainanteista. Tätä saviastiatyyppiä on kutsuttu myös tekstiilikeramiikaksi.
Polvijärveltä varhaisen metallikauden aikaista asutusta tunnetaan ainakin Kiskonjoelta Multavierun ja Niittyrannan asuinpaikoilta. Saviastian palasten lisäksi Multavierusta on löytynyt metallin käsittelyssä syntynyttä kuonaa.