Neoliittisen kivikauden (5000 – 1800 eKr.) alussa opittiin Suomessa saviastioiden valmistaminen. Astioiden muoto, koristelu ja savimassan koostumus muuttuivat aikojen kuluessa. Polvijärven asuinpaikoilta tunnetaan paitsi itäsuomalaisille asuinpaikoille tyypillisiä saviastiatyylejä, myös harvinaisempaa rombikuoppakeramiikkaa. Sitä valmistettiin runsaammin Äänisen alueella.

Tyypillisen kampakeramiikan aikaan (4100 – 3500 eKr.) syntyivät suuret kyläyhteisöt. Selvimmin nämä kylät näkyvät nykyisin matalina painanneriveinä hiekkakankailla. Painanteet ovat jälkiä hirsirakenteisista, osittain maahan kaivetuista taloista. Polvijärvellä jälkiä taloista on löytynyt kolmelta asuinpaikalta, jotka kaikki sijaitsevat muinaisen Suur-Saimaan rannalla, kunnan lounaisosissa. Tämä kuvaa ilmiötä yleisemminkin: Pohjois-Karjalan kivikautisista taloista ylivoimaisesti suurin osa on sijainnut Suur-Saimaan vesistön vaikutuspiirissä.