Värtsilän esihistoriaa

Navigaatiovalikko

Neoliittinen kivikausi Värtsilässä


Neoliittinen kivikausi


Neoliittisen kivikauden alkupuolella maa kohosi hiljalleen. Järven luoteisnurkan kapea uloke kuivui joenuomaksi noin 5000 eKr. Sääperi erottautui näin itsenäiseksi järveksi.

Jossain vaiheessa neoliittisen kivikauden alkupuolella (noin 5000 eKr.) hiljalleen tapahtuva maankohoaminen aiheutti järven luoteisnurkan kapean ulokkeen kuivumisen joenuomaksi, ja Sääperi erottautui itsenäiseksi altaaksi. Asutuksen painopiste siirtyi Sääperin tuntumasta kaakkoon, aluksi Kakunvaaran itäpuolelle Jänisjärven pohjoisrannalle, myöhemmin kivikauden loppua kohti järven eteläpäähän, Jänisjoen suuhun.

Värtsilän Pioneerileiri

Värtsilän pioneerileiri

Värtsilän Pioneerileiri, jossa muinainen asuinpaikka Jänisjärven rannalla. Kuvan on ottanut Oili Forsberg.

Neoliittinen kivikausi Värtsilässä osa 2

Aivan nykyisen Jänisjärven koillisimmassa nurkassa on Pioneerileirin asuinpaikka. Sieltä löytyy viitteitä asutuksesta ajalta, jolloin ensimmäiset saviastiat otettiin käyttöön. Sortuvalta vanhalta rantaterassilta löytyi vanhinta kampakeramiikkaa, jota ryhdyttiin valmistamaan ja käyttämään Suomessa ja Venäjän Karjalassa vuoden 5000 eKr. tienoilla.


Vajaa puoli kilometriä Pioneerileirin asuinpaikalta etelään sijaitsee toinen tunnettu neoliittisen kivikauden asuinpaikka. Täällä, Kakunkylän Kesämaassa, apteekkari Helpeen kesämökkitontilla, suoritettiin kaivaukset 1930-luvulla. Tutkimuksissa paljastui, että asuinpaikalla oli sijainnut neoliittinen talo, jollaisia muun muassa Suur-Saimaan alueella tuohon aikaan rakennettiin. Kesämaan saviastian palaset ajoittavat asutuksen hieman Pioneerileirin asutusta nuoremmaksi.

 

Jänisjoen reitin latvoilla neoliittinen kivikausi näyttää hiljaiselolta varhaisempiin aikoihin nähden. Reitin pohjoisosista, lähinnä Loitimojärven rannoilta, on löytynyt viitteitä neoliittisesta toiminnasta. Löytyneet kiviesineet on kuitenkin satunnaisempi kulkijakin saattanut hukata.