Lieksan esihistoriaa

Navigaatiovalikko

Neoliittista asutusta Lieksassa


Neoliittista asutusta Lieksassa


Neoliittisen kivikauden mukanaan tuoma uutuus Suomessa oli saviastioiden valmistus ja käyttö. Pohjois-Karjalan neoliittisista keramiikkalöydöistä valtaosa on tehty muinaisen Suur-Saimaan vaikutuspiiristä. Siellä yleistyi samoihin aikoihin kivikautinen kyläasutus. Kylät näkyvät nykyisin matalina painanneriveinä hiekkakankailla. Painanteet ovat jälkiä hirsirakenteisista, osittain maahan kaivetuista taloista.

Lieksasta neoliittisia keramiikkalöytöjä on vähän. Tunnetuimpia kohteita ovat Vuonislahden Paaterin tyypillisen kampakeramiikan aikainen asuinpaikka ja Ala-Kelvän Haasiinniemen asuinpaikka, josta on löydetty varhaista kampakeramiikkaa. Vuonislahden Rekiniemestä ja Pankajärven Hirviniemestä taas on löytynyt varhaista asbestikeramiikkaa. Kivikautisia talopainanteita on löytynyt muutamia. Pääosa niistä sijaitsee Pielisen rannoilla, mutta myös Puuruunjärven, Ruunaanjärven ja Lieksanjoen varressa niitä on joitakin yksittäisiä.
 

Ruukunsirpaleita matolla

Ruukunsirpaleita matolla

Päällekäin aseteltuja beigejä ruukunsirpaleita ruskealla nukkamatolla. Kuva: Pohjois-Karjalan museo

Neoliittista asutusta Lieksassa osa 2


Lieksan neoliittinen asutusmuoto poikkesi Suur-Saimaan alueen kyläasutuksesta. Sama ilmiö näkyy muuallakin Pohjois-Karjalan itä- ja pohjoisosissa. Saviastioita ei juurikaan valmistettu eikä kiinteitä taloja rakennettu. Syytä tähän ei ole tutkittu. On mahdollista, että pyyntistrategiat poikkesivat Saimaan alueen elannonhankinnasta, joka perustui paljolti kalastukseen. Vietettiin liikkuvampaa elämää ja pyydettiin pääasiassa suurriistaa. Tämä sopi huonosti yhteen paikallaan pysyvän asutuksen ja hankalasti liikuteltavien, raskaiden saviastioiden kanssa.


Asuinpaikkojen neoliittinen esineistö heijastaa yhteyksiä, joita pienillä paikallisyhteisöillä oli. Kontakteja oli pitkien matkojen päähän, eikä kaiken kanssakäymisen taustalla ollut sukulaisuus. Vaikuttava todiste laajoista yhteyksistä kivikaudella on Viekistä, Savolanvaaranlammen kaakkoispuolisesta suosta löytynyt puulusikka, jonka kädensijaan on veistetty sorsan pää. Lusikan materiaali, sembramänty, ei ilmeisesti koskaan ole kasvanut Uralin länsipuolella. Sorsanpäälusikka lienee tuotu Uralilta saakka valmiina esineenä.