Pyyntikansan asuinpaikkoja Kesälahdella
Kesälahden esihistoria
Kesälahden esihistoria
Pyyntikansan asuinpaikkoja Kesälahdella
Pyyntikansan asuinpaikkoja
Muutamat irtolöydöt vahvistavat ihmisen liikkuneen Kesälahdella jo mesoliittisella kivikaudella (8700 – 5000 eKr.). Pyhäjärven Savilahdesta on löytynyt käyräselkäinen kourutaltta ja Laka-ahon Ilvolasta alkeellinen kirves.
Kesälahdelta tunnetaan yli 60 esihistoriallista muinaisjäännöstä, joista vajaa puolet on neoliittisia (5000 – 1800 eKr.) asuinpaikkoja. Lisäksi tunnetaan useita varhaismetallikautisia asuinpaikkoja (1800 eKr. – 0/300 jKr.) – myös sellaisia, joilta on merkkejä asutuksesta kivikaudelta historialliseen aikaan saakka. Kesälahden asuinpaikat ryhmittyvät kahdeksi keskittymäksi. Niistä pohjoisempi on Puruveden ja Paasselän välisellä kannaksella ja eteläisempi Puruveden eteläosassa.
Kerimäen rajalla, Pihlajaniemen koillisosassa sijaitsevalla Kulhankankaalla on pienellä alueella kymmenkunta esihistoriallista muinaisjäännöstä. Kohteita on Kerimäenkin puolella. Kankaalla tehty metsäauraus on paljastanut asutuksen jäänteitä usean vuosituhannen ajalta, varhaisen asbestikeramiikan ajalta (4500 – 4000 eKr.) aina varhaiselle metallikaudelle. Erityisen mielenkiintoinen on Kulhankangas B:n varhaismetallikautinen asuinpaikka. Täältä löytyi muun muassa palanutta savea, jota on saatettu käyttää asumuksen seinän tiivistämiseen. Kulhankankaan eteläosassa erään kesämökin takapihalla on Saunalahden asuinpaikka komeine asumuspainanteineen.
Sirnihtan keramiikkaa
Sirnihtan keramiikkaa. Kuvan on ottanut Museovirasto.
Pyyntikansan asuinpaikkoja Kesälahdella osa 2
Kulhankankaan pohjoispuolelta, Villasenjärven rannoilta on löytynyt neljä kivikautista asuinpaikkaa, joilta on varhaista asbestikeramiikkaa. Villasenjärveltä on ollut yhteys Paasselälle todennäköisesti Uitonjoen kautta. Uitonjoen suulla sijaitsevalta asuinpaikalta on vanhoista laikutusaukoista runsaasti löytöjä; onpa kankaalla yksi asumuspainannekin. Paasselän alueella asuinpaikkoja on muun muassa Pienen Heinälammen muinaisrannalla ja aivan Kiteen rajalla, Koppananniemellä. Siellä on ainakin viisi asumuspainannetta. Yksi painanteista näyttää olevan kolmen erillisen painanteen muodostama kokonaisuus, mahdollisesti esihistoriallinen rivitalo, jollaisia rakennettiin myöhäiskivikaudella Iijoen silloisessa suistossa Pohjois-Pohjanmaalla.
Eteläisemmän asuinpaikkakeskittymän kohteita on Ruokkeenniemellä, Siikasaarenselän saarilla sekä Ristilahden pohjois- ja länsirannoilla. Siikasaarenselän saarilla on kaksi esihistoriallista asuinpaikkaa. Niistä Siikasaaren kivikautinen asuinpaikka löytyi vasta muutamia vuosia sitten, mutta Sirnihtan saaren kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka jo 1970-luvulla. Saarella tehtiin Kesälahden ensimmäinen arkeologinen kaivaus vuonna 1972. Saarelta tehdyt löydöt ovat jopa antaneet syyn nimetä erään varhaismetallikautisen asbestikeramiikkatyypin Sirnihtan keramiikaksi.
Kesälahden kenties tihein muinaisjäännöskeskittymä sijaitsee Suurenkylänlahden ja Ristilahden ympäristössä. Suurenkylänlahden itäpohjukan pelloilla on kolme asuinpaikkaa. Asuinpaikoilla on esihistoriallisten löytöjen lisäksi viitteitä myös keskiaikaisesta asutuksesta. Suurenkylänlahden ja Ristilahden välissä sijaitsevilla Hiidenniemen kannaksella ja Pellavasniemessä on useita asuinpaikkoja. Ehkä merkittävin niistä on Hiidenniemen lounaiskärjessä sijaitseva rautakautinen asuinpaikka.