Vaikka Pohjois-Karjala olikin hieman syrjässä Laatokalta katsoen, näkyi vilkastunut kaupankäynti ja taloudellinen toimeliaisuus myös täällä. Ilomantsissa se vaikutti muun muassa siten, että alueen asutuksen painopiste näyttäisi siirtyneen Koitereen rannoilta kaakkoon, Mekrijärven ja Nuorajärven ympäristöön.
Rautakautista asutusta tunnetaan Mekrijärven pohjoispuolelta Kiukoilasta, jossa asuinpaikalta on löytynyt muun muassa viikinkiaikainen kirves. Toinen kohde, jossa voi olla rautakautistakin asutusta, sijaitsee Nuorajärven Korpisaaressa. Suurin osa asuinpaikan löydöistä on vaikeasti ajoitettavia pyyntileirien löytöjä, mutta myös muita esineitä on tavattu. Korpisaaresta on löytynyt kaksi ristiretkiaikaista, soikeaa kupurasolkea. Kolmas samanlainen solki on löytynyt Mutalahden pohjoispuolelta Ostronsaaresta.

Melskeisistä ajoista kertovat linnoitetut mäet, joita Ilomantsista tunnetaan kaksi. Kirkonkylän eteläpuolella sijaitsevalla Havukkakalliolla on tehty tutkimuksiakin, mutta ajoittavaa materiaalia ei ole löytynyt. Toinen mäkilinnaksi soveltuva paikka on Putkelan Linnalammen kaakkoispäässä sijaitseva mäki, jonka lakea lienee ihmistoimin tasoiteltu.

Muinaislinnoja tunnetaan Suomesta satakunta. Linnat ovat jyrkkärinteisiä kalliomäkiä, jotka ovat luonnostaan vaikeapääsyisiä. Vihollisen kiipeämistä pyrittiin vaikeuttamaan myös vallein. Ilomantsin linnoitukset saattavat olla historialliseltakin ajalta.