Saviastioita ja asuinpaikkoja
Kiihtelysvaaran esihistoria
Kiihtelysvaaran esihistoria
Saviastioita ja asuinpaikkoja Kiihtelysvaarassa
Saviastioita ja asuinpaikkoja
Kiihtelysvaaran vesistöt ovat pääosin lampia ja pikkujärviä, joiden rannat ovat soistuneet vuosituhansien ajan. Näin ollen löydetyt kivikautiset asuinpaikat ovat edelleen harvinaisia. Vanhin tunnettu asuinpaikka on kirkonkylän länsipuolella, Suuren Hietajärven rannalla. Itse asuinpaikalta on löytynyt rantahiekasta vain pienten kvartsityökalujen teossa syntynyttä iskujätettä. Järvestä on kuitenkin malminnoston yhteydessä 1900-luvun alussa löytynyt myös saviastian paloja. Väitettiinpä, että paikalta olisi löytynyt miltei kokonainen saviastia, jonka työmiehet ymmärtämättömyyttään olisivat hajottaneet, ja josta museoon toimitetut palaset olisivat peräisin.
Muinainen asuinpaikka Kiihtelysvaarassa
Saviastioita ja asuinpaikkoja Kiihtelysvaarassa osa 2
Suuren Hietajärven rannalla on asuttu – saviastian tyylistä päätellen – heti neoliittisen ajan alussa, vuoden 5100 eKr. jälkeen. Saven palaset ovat nimittäin peräisin astiasta, joka kuuluu varhaisimpaan kampakeramiikkaan. Tämän tyyppisiä astioita valmistettiin ja käytettiin varhaisneoliittisella ajalla (5100 – 4500 eKr.) laajalti nyky-Suomen ja Venäjän Karjalan alueilla.
Kivikautisia asuinpaikkoja tunnetaan Suuren Hietajärven lisäksi Paavonlammelta Heinävaaran eteläpuolelta sekä Palojärven Marjolahdesta. Näiltä paikoilta on löytynyt ainoastaan kvartsin iskentäjätettä, eikä paikkoja siten voida tarkemmin ajoittaa. Osaltaan ne kertovat Kiihtelysvaaran kivikautisesta asutuksesta, kuten ne muutamat neoliittiset irtolöydötkin, joita kunnasta on museokokoelmiin kertynyt.