Pohjois-Karjalan Esihistoriaa

Navigaatiovalikko

Suur-Saimaan vaiheet

Suur-Saimaan vaiheet

Suur-Saimaaksi kutsutun järvialueen muinaisia vaiheita leimaavat jään sulaminen, maan kohoaminen ja kallistuminen. Suur-Saimaa itsenäistyi vaiheittain. Eteläinen Saimaa Haukivedelle saakka kuroutui itsenäiseksi altaaksi ennen vuotta 8200 eKr. Vedet laskivat kohti pohjoista, ja Saimaa oli yhteydessä mereen Päijänteen kautta. Seuraavien satojen vuosien aikana myös Saimaan pohjoisosa erkaantui meriyhteydestä, ja noin 7000 eKr. Saimaan ja Päijänteen meriyhteys katkesi. Keski-Suomen suurjärven vaihe jatkui aina noin vuoteen 4800 eKr. Tämän jälkeen Saimaa ja Päijänne erkaantuivat toisistaan maankohoamisen seurauksena.

Kesälahti, Tiironlinna, pieni saari etualalla on Tiironlinna, S-N. 2004

Suur-Saimaan vaiheet osa 2

Vuoden 7000 eKr. jälkeen noin kolmen tuhannen vuoden ajan vedet lainehtivat vanhojen rantojen yli Saimaan kaakkoispäässä. Tämä johtui maankohoamisesta ja kallistumisesta. Joensuun korkeudellakin vesi nousi kymmenisen metriä nykyistä korkeammalle. Tulvahiekkakerrokset peittivät alleen varhaisemmat merkit asutuksesta. Yli äyräittensä pursuava allas haki kaakosta uusia lasku-uomia, joita oli useita ennen kuin Vuoksi puhkesi noin 3900 eKr.

Vuoksen synty lopetti tulvat järvialueella. Veden pinta laski äkillisesti jopa 2,5 metriä. Tämän on täytynyt olla melkoinen katastrofi rantoja asuttaneelle ihmisille. Vesimassojen purkaus aiheutti tulvan Laatokalla, jonne nyt siis kaikki Saimaan vedet laskivat. Saimaan alueen järvet alkoivat tämän jälkeen itsenäistyä erillisiksi altaiksi.